Vuosi 2017: Hyvinvoiva minä

Viimeksi kirjoitin, mitä vuoden takainen uudenvuodenlupaukseni piti sisällään. Nyt on aika katsoa, miten lupauksissa pysyttiin vai rikottiinko ne jo heti alkujaan.

1. Hyvä ryhti. Päätteen edessä työskentely ja vähäinen liikunta oli tehnyt tehtävänsä ja kaipasin ryhtiini kohennusta. Käytännössä en tämän asian eteen tehnyt suuria alkuvuodesta. Päivätyötäni tein tosin paljon etänä ja kotona tuli venyteltyä ja jumppailtua työn lomassa enemmän. Mitään aktiivista harrastusta en kuitenkaan aloittanut. Kesällä minulla tuntui jonkin verran jäykkyyttä ja kipua selässä ja niinpä menin suositellulle kiropraktikolle. Harmikseni en kokenut saavani kiropraktikolta selkäkipuihini juurikaan apua, mutta ehkä se teki hyvää ryhdilleni? Kesä sisälsi myös kävelyitä metsässä ja vähäistä jumppailua kotona. Syksyn tullessa ei ollut enää mitään tekosyitä, miksi en asialle voisi tehdä jotain ihan konkreettista, sillä arki oli vakiintunutta ja olimme toipuneet kevään muutosta ja asettuneet kodiksi. Niinpä syksyllä aloitin pilateksen ja aikuisbaletin. Nämä kaksi ovat kunnon ryhdin kohentajia, pilateksen nimeen olen tosiaan vannonut jo yli kymmenen vuotta! Keho kaipasi kuitenkin myös rankempaa treeniä ja ilmoittauduin marraskuun alusta CrossFittiin. Näiden kolmen lajin kombo sai ainakin omaan silmään sen suurimman muutoksen aikaan ja ryhtini on nyt parempi, kuin vuosi sitten. Vaikka alkuun siis meinasi lupaus jäädä toteuttamatta, loppuvuodesta se kirittiin kasaan ;)

2. Urheilusta nauttiminen. Olen ollut kova piiskuri itselleni urheillessa ja tähän halusin muutoksen. Ei muuten mikään helppo homma! Usein tullessani baletista kotiin, turhautuneena kerroin murulleni, että en ole niin ja näin venyvä, en saa jalkaa tuohon asentoon ja tämä taivutuskin on ihan vajaa. Onnekseni muruni aina muistutti vaativuuden nurkkaan heittämisestä ja lempeyden esiin kaivamisesta. Sillä CrossFitissä näitä on todellakin tarvittu! Alkuun meinasi tulla paha mieli treenien jälkeen koska "taaskaan en tehnyt täysillä, vielä vähän olisin voinut itsestäni antaa, olin jälleen kerran hitaimpien joukossa". Onneksi olin jo harjoitellut vaativuuden poisheittämistä ja niinpä se lempeys oli helppo kaivaa esiin, jonka mukana tuli myös kannustavuus. "Ei vitsit, jaksoin juosta koko kierroksen, vaikka en ole juossut aikoihin! Nyt muuten menee punnerrukset paremmin, hyvä minä! Jes, hyvä Emilia, jaksat hienosti tehdä viimeiset vatsarutistukset, enää hetki niin rankin vaihe on ohi!" Todistetusti voin kertoa, että treenaamisen jälkeen on huomattavasti parempi fiilis jälkimmäisen puheen jälkeen ja voimat riittävät paljon pidemmälle! Suosittelen ;) Tämäkin lupaus siis pidetty, nautin urheilusta paljon enemmän sisäisen puheen muuttamisen myötä. 

Uudenvuodenlupaus

3. Luovuutta. Rakastan maalaamista, kun ei tarvitse katsoa kelloa ja voi vaan antaa mennä. Kaikki ihanat värit ja materiaalit edessä, tilaa hengittää ja olla luova. Tänä vuonna luovuus ei tosin ole lähtenyt sellaiseen kukkaan, kun olin ajatellut. Luovuus on kukoistanut lähinnä keittiössä ruokia kokkaillessa, terassia suunnitellessa ja seinien maaleja miettiessä ja maalausta toteuttaessa. En voi sanoa yrittäneeni panostaa tähän osa-alueeseen yhtä paljon kuin muihin ja siinä varmasti syy, että tämä lupaus ei toteutunut. Ilmoittauduin yhdelle luovalle maalausviikonlopulle, joka harmikseni kuitenkin peruttiin. Uudessa kodissa en ole vielä kertaakaan kaivanut maalaustarvikkeita edes esille. En siis todellakaan voi sanoa panostaneeni tähän oikeastaan laisinkaan, muuta kuin kauniin ajatuksen tasolla vuosi sitten.

4. Unelmatyö. Nykyinen päivätyöni ei ole se unelmieni työ ja en koe, että se tukisi hyvinvointiani. Niinpä ajattelin kaikessa rauhassa etsiä sitä minun unelmatyötäni ja katselin avoimia työpaikkoja aina aika-ajoin. En kuitenkaan missään vaiheessa panostanut työnhakuun 110%, jolloin tulos ei kai voi olla muuta kuin se, että unelmatyötä ei löytynyt. Kukaan kun ei sinua kotiovelta tule hakemaan ja yhteen laskettu hakemuksien lähettämisen määrä ei ole kovin suuri. Unelmatyötä on kyllä mietitty ja määritelty, vuoden aikana se on selkiytynyt, mitä minä oikeasti työltäni haluan. Mutta tämä on toinen lupaus, jota en tänä vuonna pitänyt, mutta joka varmasti tulee toteutumaan nyt jo heti alkuvuodesta! Sen olen päättänyt.

Vuosi sitten määritelty konkreettinen hyvinvoiva minä ei siis toteutunut täysin, jos tarkastelemme vain niitä kriteerejä. Kuitenkin voin tällä hetkellä paljon paremmin ja syy siihen löytyy, että olen työstänyt hyvinvoivaa paljon laajemmin, kuin vain noiden neljän osa-alueen kautta. Hyvinvointi kun on kokonaisuus, johon kaikki vaikuttaa. Ravinto, uni, liikunta, työ, vapaa-aika, harrastukset, omat ajatukset ja uskomukset. Suuri syy parempaan hyvinvointiin on ehdottomasti jo aikaisemmin kertomani uudet liikuntaharrastukset. Toinen suuresti vaikuttava asia on uni: päätimme muruni kanssa aloittaa kesäloman lopulla "unikoulun". Menimme sänkyyn lukemaan jo klo 20 ja aamulla kello herätti ensin klo 7. Pikkuhiljaa siirsimme aamuheräämistä aikaisemmaksi ja kuin itsestään rytmi kääntyi siihen, että illalla klo 20 oli jo sen verran väsynyt, että halusi kömpiä nukkumaan. Viikonloppuisin unimatti saapui ihan viimeistään klo 21.30 ja aamulla noustiin ilman kelloa viimeistään seitsemän pintaan. Unta tuli arkena huomattavasti enemmän, kun aikaisemmin ja viikonloppuisin oli ihanaa herätä aikaisin, kun oli koko päivä edessä! Tämä myös vaikutti mielialaani positiivisesti, unikoulu oli yksi parhaista asioista syksyn aikana. Lomalla rytmimme kärsi, mutta nyt täällä taas totutellaan kehoa tuohon syksyn ihanaan unirytmiin :) 

Unen ja liikunnan lisäksi ravinnolla on kohdallani ollut huomattava merkitys hyvinvointiin. Syksyllä putsasin ruokavaliotani oikein urakalla ja esimerkiksi sokeri, vehnä ja maitotuotteet jäivät kokonaan hyllylle. En huomannut mitään sen suurempaa muutosta omassa hyvinvoinnissani, kunnes vasta joululomalla kun herkuttelujen lomassa tuli nautittua myös näitä ruoka-aineita: olo ei todellakaan ollut hyvä! Nyt on jatkettu taas paremmilla valinnoilla ja sekä kroppa että mieli kiittää.

Valmennuksessa usein mietimme tavoitetta, kirkastamme ja konkretisoimme sitä. Kun tavoite on selkeänä ja kirkkaana mielessä, mietitään ne omat askelkuviot sitä kohti. Itse mietin hienosti tavoitteet ja unelmat, jotka haluan saavuttaa ja osan kirkastin erittäin selkeästi. Askelkuvioita en määrittänyt, mutta silti onnistuin toteuttamaan lupaukseni osittain. Syy lupauksen toteutumiseen oli sisäinen motivaatio: kukaan ei pakottanut minua tähän. tämä lähti puhtaasti minusta itsestäni, sai miettiä konkretiaa itseni kannalta ja juuri ne minulle sopivat teot. 

Mites siellä, pitikö vuoden 2017 uudenvuodenlupaus? 

-Emilia