Unelmien täyteistä Uutta Vuotta!

Täällä on nautittu joululomasta täysin rinnoin ja läppäri on unohdettu hyllylle koko loman ajaksi. Pyrin siis koko loman keskittymään vain olennaiseen: siihen juuri käsillä olevaan hetkeen ja rakkaimpiin ympärilläni <3

Viikonloppuna havahduin, että en ole oikein edes päivittänyt somea tai napsinut kuvia ja mietin, että minkäslainen blogin-pitäjä se muka sellainen on. Kaikilla muilla on somet täynnä ihanaakin ihanampia jouluisia kuvia ja katsauksia kuluneesta vuodesta. Mutta tajusin sitten, että sehän on juuri sellainen kun haluankin olla! Keskittyä käsillä olevaan hetkeen, nauttia rakkaimpien seurasta, osata jättää somea joskus hiukan vähemmälle ja palata sitten ilman huonoa omaatuntoa takaisin sorvin ääreen. Koska mikään some, läppäri tai blogi ei pysty korvaamaan minulle niitä kasvokkain vietettyjä hetkiä ja somea kerkeää päivittämään myös nyt loman jälkeen. 

Olin kyllä ajatellut, että olisin sunnuntaina käynyt läpi hiukan kulunutta vuotta, mutta koska pieni metsälenkkimme venyi reilu parituntiseksi, sillä kirjaimellisesti eksyimme lähimetsään, jäi tuo postaus nyt vielä odottelemaan. Käydään siis vuotta 2017 läpi nyt kuluvalla viikolla ja kurkataan vuoden 2018 suunnitelmiin ja unelmiin vasta ensi viikolla.

Olen tehnyt viimeisinä vuosina aina uudenvuodenlupauksen. Lupaukset ovat olleet lupauksia unelmien toteuttamisesta: kodin löytäminen (semmoisen, joka todella tuntuu kodilta), englanniksi opiskelu, surffauksen oppiminen ja life coachiksi opiskelu. Vuoden 2017 lupaukseni oli hyvinvoiva minä. Hiukan ehkä erilaisia lupauksia verrattuna niihin yleistettyihin: laihdutan, en juo laisinkaan alkoholia tai syö karkkia.

Muistan edelleen elävästi tilanteen kun minulle naurettiin tuosta surffauksen opettelusta, se ei kuulemma ollut kovin uskottava uudenvuodenlupaus ;) Olin ystäväni kanssa istumassa iltaa ja seurueessa oli muutamia henkilöitä, joita en ollut aikaisemmin tavannut. Kerroin tuolloin tammikuun ensimmäisinä päivinä, että tänä vuonna aion opetella surffaamaan ja nämä entuudestaan tuntemattomat eivät sitä uskoneet vaan vain naureskelivat. En silloin itsekkään vielä tiennyt milloin tai miten tämän uudenvuodenlupauksen toteutan ja täysipäiväisenä opiskelijana en meinannut uskaltaa itsekään uskoa tuohon lupaukseen. Mutta niin vain syksyn tullen lähdin Barbadokselle vaihtoon, jossa tuon lupauksen toteutin!

 

Vuosi 2017: Hyvinvoiva minä

 

Vuoden 2017 uudenvuodenlupaukseni oli siis hyvinvoiva minä. En kokenut vuoden 2016 lopussa olevani erityisen hyvinvoiva, joten halusin tähän asiaan muutoksen. Lähdin miettimään, mitä tämä lupaus hyvinvoivasta minästä tarkemmin määriteltynä tarkoittaa, mitä kaikkea se pitää sisällään. Hyvinvoiva minä kun on aika laaja käsite ja se tarkoittaa jokaiselle meille jotain omaa, henkilökohtaista. Se ei ole yksi konkreettinen asia niin kuin esimerkiksi tuo surffauksen opettelu. Vuosi sitten määrittelin ja konkretisoin lupausta seuraavasti:

1. Hyvä ryhti. Olen nyt vuoden verran työskennellyt päätteen edessä ja huomaan sen erityisesti ryhdissäni ja kipeytyneissä ja jäykissä hartioissani. Aikaisemmat työni ovat olleet liikkuvaisempia, sekä elämääni on muutenkin sisältynyt enemmän liikuntaa. Vuosi 2016 sisälsi päätteen edessä työskentelyn lisäksi asunnon rakentamista kodiksi, paljon opiskelua sekä ihmisenä kasvamista, mutta todella vähän liikuntaa. Niinpä lupaukseeni sisältyy vahvasti itsestäni huolen pitäminen myös liikunnallisessa mielessä, tavoitteena hyvän ryhdin palauttaminen! Olen vannonut pilateksen nimeen viimeisen kymmenen vuoden aikana ja vannon edelleen: uskon pilateksen olevan avainasemassa ryhdin palauttamiseen. Pilates siis takaisin kuvioihin säännöllisesti!

2. Urheilusta nauttiminen. Olen kova suorittamaan ja vaadin itseltäni paljon, välillä jopa aivan liikaa. Tämä liikaa vaatiminen ylettyy myös urheiluun: "olisin voinut treenata vielä vähän kovempaa.. miksi en tehnyt vielä yhtä sarjaa, vielä paria toistoa... laiska minä kun en pysynyt jumppatunnilla muiden mukana.. ei tuota nyt voi edes treeniksi laskea..". Näitä lauseita kuulen usein sanovani itselleni rankankin treenin jälkeen, mikä on aivan hullua! En ikinä edes ajattele kenestäkään muusta noin, saati sitten sanoisi. Miksi sitten puhun itselleni niin rumasti? Tämä on siis yksi lupaukseni itselleni: vähemmän ruoskaa, enemmän nauttimista! Lempeyttä, tyytyväisyyttä, hyvää oloa, kehuja, mutta myös itseni ylittämistä.  

3. Luovuutta. Luulin aina, että en osaa maalata. Halusin kyllä kovastikkin maalata, sisällä oli oikein palo! Mutta kun enhän minä osannut, koulussa kuvis ei ollut vahvin aineeni. LCF Life Coach opintojen aikana ihana Marie Mikkonen tuli kertomaan, että kaikki osaavat maalata ja olla luovia. Ja voi pojat, siitähän vasta riemu repesi! Luovuusvalmennuksen jälkeen olen maalaillut jonkin verran ja piirrellyt liiduilla ja samaa jatkan myös tänä vuonna, mutta toivottavasti runsaammissa määrin. Luovuus on tullut jäädäkseen, nyt täytyy vain antaa sille kaikki mahdollinen ravinto kasvaa ja kukkia.

4. Unelmatyö. Postauksen tekstin olen kirjoittanut jo alkuvuodesta 2017, mutta tämän kohdan olen jättänyt tyhjäksi. Tarkoituksenani oli pistää omat sivut pystyyn jo aikaisemmin ja julkaista tämä teksti lähes vuosi sitten. Silloin en ollut vielä kertonut nykyisessä työpaikassani avoimesti siitä, että kyseessä ei ollut minun unelmatyöni. Niinpä en uskaltanut tätä vielä julkisesti toivoa ja kirjoittaa. Omaan vihkooni olen kirjoittanut näin: Unelmatyö = vaihtelevaa, haastavaa, onnistumista, virheitä, oppimista, luovuutta, vapautta, vastuuta, painetta, kiirettä ja nopeatempoista sekä positiivista. 

Hyvinvoiva minä koostuu siis hyvästä ryhdistä, kauniista ja kannustavasta puheesta itselleni, luovuudesta ja unelmatyöstä. Näin sen määrittelin vuosi sitten. No mitenkäs kävi? Onnistuinko pitämään lupaukseni? Palataan siihen vielä loppuviikosta, nyt on aika lähteä puhumaan itselle kauniisti ja kannustavasti treeneihin!

<3: Emilia